Tässä illankähmässä totesin itsekseni, että olen minä aika pöljä. Ja kaiken lisäksi maan vetovoima on
tehnyt minussa myyräntyötä.

Olen itse asiassa epäillyt pöljyyttäni jo pidemmän aikaa. En sitten tiedä, miten paljon stressillä, vähillä
yöunilla, perintötekijöillä ja jalkaterän asennolla on asian kanssa tekemistä, mutta listasin päivän
sattumuksia ja totesin (en ääneen, ettei Siippa kuule) että osaa se ihmislapsi olla pöljä.

Ensimmäinen kämmi sattui aamulla. Päätin lämmittää mikrossa muutaman veriletun, kun en
laiskuudeltani saanut itselleni muuta ruokaa väkerrettyä. Laitoin sitten viisi verilettua lautaselle,
lautasen mikroon ja  mikron päälle. Sitten otin käteeni haarukan - ja menin jääkaapin ovelle
seisomaan käsi ovenkahvalla ja odottamaan milloin mikro kilahtaa.

Toinen hiukan sen jälkeen. Istuin keittiön pöydän äärellä ja selailin Seiskan tv-lehteä. Yhtäkkiä
hoksasin, että tänään tulee lempielokuvani! Hyvä etten alkanut läähättää. Sitten hiukan ennen
h-hetkeä junttasin itseni sohvannurkkaan ja aloin odottaa milloin leffa alkaa. Ei alkanut, ihan muita
ohjelmia. Hermona menin keittiöön ja luin lehdestä, että oikealla kanavalla ollaan. Jospa ohjelmat on
myöhässä? Odotin taas tovin ja menin taas katsomaan lehdestä. Yhtäkkiä huomasin, että kuukausi
joka päivämäärään oli painettu, oli jo kauan sitten mennyttä aikaa. Harmitti. Ja kun läsäytin lehden
kannet kiukuspäissäni kiinni, huomasin että olin melkein vuoden päivät myöhässä; kannessa virnuili
vuosiluku 2007. Onneksi viikonpäivä sentään oli oikea.

Siinä paikassa tein periaatepäätöksen, että meillä tullaan tästä lähtien olemaan hyvinkin ahkeria siinä,
mitä vanhojen lehtien poisheittämiseen tulee.

Ja sitten siihen rupsahtaneisuuteen.

Ostin eilen itselleni punapilkkuiset alushousut. Oli marketissa tarjouksessa, joten pakko oli ostaa.
Tänä aamuna sitten ahdoin laardiahterini niihin ja olin tyytyväinen. Matkalla makuuhuoneesta
keittiöön, jossain olohuoneen kynnyksellä alushousujen vyötärönauha kurahti vatsamakkaroiden
alle. Vaivihkaa tongin sen sieltä taas paikalleen jonnekin oletetun vyötärön seuduille vain
huomatakseni, ettei ne alkkarit jalassa kannata pahasti pullistella. Muuten menee taas
vyörärönauha rullalle mahan alle.

Täytyisi varmaan vaihtaa alushousujen malli maxiin, sillä nuo hipsterit mitä käytän eivät oikein sovi
ei-niin-atleettiselle vartalolleni. Legenda kertoo myös stringeistä, joita ei koskaan löydetty. Mitä
lähempänä alushousujen vyötärönauha on kainaloita, sen turvallisempi olo.

Aamulla harjoittelin vessan peilin ääressä älykkyydestä viestivää perusilmettä. Tuloksena oli
tyhjyyteen tuijottava nelikymppinen, joka yrittää olla enemmän kuin onkaan. Vatsan sisäänveto
onnistui luultavasti paremmin, paitsi että vaikka kuinka kiskoin vatsaa sisään, ei ympärysmitta
pienentynyt pätkääkään. Henki vain meinasi loppua kulkemasta.

Mutta onhan tässä yö aikaa harjoitella lisää...