Tulin juuri kaupasta.

Kaaos oli valtava. Olisi luullut, että ruoka loppuu maailmasta sillä sekunnilla. Kauppa oli tupaten täynnä oli ihmisiä, jotka hullun kiilto silmissään, kyynärpäätaktiikkaa avukseen käyttäen ja kuola valuen raivasivat määrätietoisesti  tietään hyllyltä toiselle. Fiilis oli kuin Walking Deadissa, kohteena vain ei ollut human flesh vaan grillimakkara ja uudet perunat. Silliä unohtamatta.

Siinä katselin aikani ympärilleni. Tartuin maitopurkkiin, kissanruokaan ja tomaattipussiin ja kävelin kassalle. Sen pidemmittä puheitta. Päätin ainakin 45. kerran, että seuraavana vuonna teen juhannuksen ruokaostokset hyvissä ajoin, ihan oman mielenterveyteni vuoksi.

Kännykkään on tullut eilisestä alkaen mitä iloisimpia jussintoivotuksia. Juhannustaikoja en tee vaikka mitä moninaisimpina versioina niitä tarjotaan. Siippa on jo valittuna, ja tuntuisi muutenkin hullulta pyöriä ruispellossa alasti juhannusyönä, kun oraat ovat alle kymmensenttisiä. Kaivokin löytyy, mutta jos sinne kurkkisin ja siellä sulhoni näkisin, hukkunut se olisi.

Makkarankyrsää grillaten (pakastimen aarteita), vihanneksia järsien ja kesäyöstä nauttien aion juhannukseni viettää. Selvinpäin, aivan kuin ennenkin - Sodastreamin sihijuoma on se mihin olen koukussa. Siipallakin näytti olevan omat juomansa; kaksi lavaa olutta - alkoholitonta. Saatanpa ottaa taljajousen narikasta ja ampua napsia kahdenkympin pinnin kohdilleen, se kun vei eilen kymmenen senttiä ylös. Ammuntaseuralaista tuskin tarvitsee kovin kauan koukutella, siipalla kun on sama harrastus ja sama polte lajiin.

Juhannuspäivän aamuna leikkaan nurmikon, kun ei ole tukkakaan kipeänä edellisillan juhlinnoista. 

Hyvää juhannusta 2014 siis kaikille! Eläkäähän ihmisiksi!