Vanha selkä muistutti olemassaolostaan. Syy oli yhden luppakorvan, joka propellit suorina pyyhälsi
takavasemmalta hihnassa saaden aikaan rutisevan kiertoliikkeen, joka tuntui kulmakarvoissa ja aina
kantapäissä asti. Samalla toinen valopää murjoi paskan pyörätielle. Paskan Siippa joutui keräämään 
kun allekirjoittanut ei taipunut. Voitteko uskoa; Siippa lähti Lidlin pussin kanssa lentosuukkoja heitellen
koiranpaskan keruuseen! Sitä se lonkero teettää. Siitä hyvä puoli tuossa on että palaa yleensä reissuiltaan
vartissa, eikä viivy roskapussin viennissäkään kolmea päivää niinkuin maailmalla kuuluu olevan tapana.

Hetken sängyllä lojuin ja sitten tuli mieleen seuraava asia:

Tänään aiheutti hammastenkiristystä autoradio. Aina kun se huutaa sitä NRJ:tä; sitten kun tulee kotiin,
se jää volyymit kaakossa päälle, ja aamulla kun pärskäytät dieselin tulille, niin tajunnan räjäyttää päivän
hitti. Nimenomaan sillä hetkellä, kun henkinen olo ei ole hehkeimmillään ja kaipaisi totaalihiljaisuutta.
Siinä sitten paniikinomaisesti harot ränkytintä pienemmälle, että saisit shokin laantumaan. Päivän kun
ajelet niin kuulo turtuu; illalla kun Nilvo Nii 70 hytkähtelee parkkipaikan möykkelilöissä (joo joo, on
soitettu jo aikaa sitten taloyhtiölle että autot seisoo puolen metrin korkuisissa pilttuissa kuin kantturat
lypsylinjalla) niin poppi soi kuin teinillä ikään. Puuttuu vaan lippalakki ja paukkuva pakoputki.

Siitäpä asiasta seuraavaan. Onko se niin, että tämän päivän teinipoika syntyy kuurona ja lippis päässä? 
Lippistä ei riisuta edes konfirmaatiossa ja poppi soi niin perkeleesti. Kun tuolla kylillä kuuntelee, niin 20 euron Köröllässä 2000 euron poppikoneet raikuu niin että pellit pomppii paikallaan ja popniitit lentelee 
helmoista. Yleensä kyydissä istuu neljä lippispäätä, jokainen omaan nurkkaansa nojaten ynnä punainen 
lamamallu suupielessä käryten. Ja poppi soi. Katsastusmiehen Köröllä näki viimeksi vuonna nakki ja vasara, ja 
ne osat jotka eivät basson resonoidessa vielä ole irronneet, ovat yltäpäältä ruosteessa ja pysyvät koossa lasikuitupakkelilla 
ja pikaliimalla. Jos Köröllän miestä onnistaa, saattaa kyytiin eksyä kylän kaunottaria jotka eivät koskaan
liiku yksin; hyvä niin, on aina kaverille kans. Siitä tiedän tyttäreni olleen piliksellä, kun ei kuule kolmeen päivään mitään.

Ja poppi soi.

Allekirjoittanut kyllä kerran hurahti ja huudatti ATB:tä niin että bingonpelaajat katselivat hitaasti, kun Siwan parkkiin ryykäsin
sepeli lentäen. Ja toisen kerran yhtenä talvena, kun otti päähän ne teinipojat jotka liikenneympyrää sahaavat iltakaudet luistinradaksi.
Liekö noilla renkaat poikittain autossa, kun niin kätevästi kylki edellä kulkevat tilanteessa kuin tilanteessa?
No, tyttöä hävetti mamman kuppainen Sierra (silloin se oli kova sana, sillä pääsi sentään kahdeksaakymppiä!) ja pirut silmissäni kurvasin
liikenneympyrään. Kuoputin siinä ympyrää niin kauan että kaikki teinit olivat levittäytyneet liikenneympyrän liepeille katsomaan kulmakarvat tukanrajassa mikä mummoa riivaa. Sitten kun maltoin lähteä arvokkaasti paikalta, oli kierretty jo niin monta kierrosta,
että tyttö vieressäni alkoi voida pahoin. Joko pyörityksestä tai armottomasta häpeästä.

Ja silloinkin poppi soi.

Tänään Siippa käänsi Nilvo Nii 70stä poppikoneen pienelle vahingosta viisastuneena. Ei ole hyvä jos korvat soivat vielä pitkään radion 
sammuttamisen jälkeenkin. Onpa mukava aamulla lähteä liikenteeseen, kun tietää ettei ensimmäiseksi joku ruotsitar parkaise korvaan, 
että aikoo elää niin kauan kunnes kuolee. Sillä niinhän me kaikki, elämme kunnes kuolemme.

Tätä asiaa taas sietää mutustella hetken.