Onpa siitä aikaa mennyt, kun viimeksi olen tänne kirjoittaa tapostanut. Monta viikkoa, kuukausia... On vain ollut muka niin muuta.

Pakkanen on paukkunut koko päivän nurkissa, ja minä olen viettänyt hiljaiseloa sohvannurkassa viltti korvilla ja villasukat jalassa. Pentuna opin juomaan kuumaa mustaviinimarjamehua ihan muutenkin kuin flunssatroppina, ja sitä onkin sitten mennyt ihan litroittain. Sen verran sain aikaiseksi, että raahasin ruhoni tallille ja kävin siivoamassa tammojen karsinat. Siellä ne muorit olivat tarhassa karvat pörhöllään ja viettivät helmikuista pakkaspäivää ilman huolenkuvioita. Mikäpä niillä on ollessa; heinät ja kaurat kannetaan eteen ja karsinassa odottaa kuivat purut. Ei tarvi miettiä kärvähtikö lasagne uuniin ja muistitko imuroida myös ovien takaa.

Esiteini on alkanut kuntoutumaan ihailtavasti; itse asiassa niinkin ihailtavasti etteivät lääkäritkään uskoneet todeksi, kun pari viikkoa sitten kävimme Helsingissä näytillä. Heppu kävelee jo jollain tapaa, vaikkakin vaatii fysioterapiaa edelleen useita kertoja viikossa. Lihakset eivät ole vielä kunnossa; jalka yliojentuu, ja sitä kautta sitten kipeyttää jo toimivia lihaksia, jolloin toimimattomien lihasten kuntouttaminen on kivun takia hankalaa jne. Vaiva saattaa jäädä pysyväksi - mutta se on pieni haitta siihen verrattuna, että alkuperäisen arvion mukaan oli epävarmaa kävelisikö hän koskaan! Pyörätuolia ei enää ole, mutta koulukyydit ajetaan herroiksi taksilla, vaikka ei kouluun ole edes kilometriä matkaa.

Mutta se mitä mentiin hakemaan: apua epilepsiaan (jopa yli 40 kohtausta päivässä, joka päivä, 7 päivää viikossa) kirurgian keinoin, toteutui. Esiteinillä ei ole ollut ainuttakaan kohtausta leikkauksen jälkeen. Sen takia tämän kaiken jaksaa.

Minä olen vanhentunut näiden vastoinkäymisten takia valtavasti. Väsyttää koko ajan kuin vanhaa mummoa, ei jaksaisi tehdä mitään muuta kuin nukkua ja nukkua. Vai lieneekö tämä sitten sitä kevätväsymystä...? Seuraava kysymys onkin: ai mikä kevät?

Aika on varmasti palata "normaaliin" elämänrytmiin. Pikkuhiljaa.